Traficomin Timo Ojalan mukaan ohjeistuksen pääviesti on, että auton korjaamiseen käytettyjen komponenttien täytyy olla tyyppihyväksyttyjä ja testattuja. Ajoneuvojen halutaan olevan turvallisia ja vastaavan korjausten jälkeen alkuperäistä.
Ojala myöntää, että paine Traficomin laatimaan ohjeistukseen on tullut autoalan toimijoilta. Pelisääntöjä uuden teknologian korjauksiin kaivataan.
Joopa taas. Tulee itsekin välillä seurattua tuota Kokkolan autohuollon somekanavaa ja siellä tulostellut liittimen kuoret ja muut nippelit ei kyllä vaaranna tasan yhtään mitään, tai sitten ne vehkeet ovat täysiä pommeja jo tehtaalta lähtiessään. Mutta sen sijaan että noita romuja voisi oikeasti (l. järkevään hintaan) korjata niin pistetään sanktiot pöydälle ja parin muovinpalan sijaan vaihdetaan koko akusto ja lyödään vanha romulavalle.
Polttomoottoreihin noita patenttikorjauksia on tehty niin korjaamoilla kuin kotonakin niin pitkään kun autoja on ylipäätään ollut yleisesti käytössä. Omassakin pihassa on ollut pirssejä, joiden toiminta on nippusiteiden ja sähköteipin varassa mutta silti ne saa katsastettua ja kun pitää järjen päässä niin turvallisuus ei kärsi tippaakaan.
Auto on aina ollut yksi suurimmista mahdollisista menoeristä jokaisessa lähipiirin taloudessa jossa sellainen on. Pitkään pelkillä tuilla kuntoutuksen ajan yksin eläneenä ei sellaisen omistaminen onneksi ikinä tarpeellista ole ollutkaan koska kauppa- ja muut reissut on sitten hoitunut kävellen, pyöräillen tai pahimmassa tapauksessa julkisilla (asuinkaupunkini sisäisen liikenteen ollen naurettava vitsi jota kukaan koululaisten lisäksi ei käytä, mutta jota ei paranneta koska kukaan ei sitä käytä). Mutta nyt kun kuntoutus ja tasan köyhyysrajalla eläminen ja vielä tärkeämmin yksin elämisen päätyttyä on tullut selväksi ettei kahden ihmisen ruokaostosten hoitaminen - varsinkaan näin talvella - kävellen tai pyörällä ole mitenkään hirveän mukava vaihtoehto, ja auton hankinta tuntuu ensi kertaa perustellulta tarpeelta. Ei sitä lähtö- ja ylläpitokustannusten tähden halua kuitenkaan tehdä, varsinkaan kun tietää millaista roistoutta tämä paska kaikin puolin on. Jonkun Toyotan 2000-luvun alulta voisi ehkä saada käyttökelpoisena hyväänkin hintaan, mutta polttoaineiden hinnat ollessa edelleen liian lähellä 2€/l ja se pieni viherpiipertäjä takaraivossa itkisi kaikkien öljyjättien tappamien elämien vuoksi, olisi uusi täyssähkö mieluisampi. Mutta ne taas maksaa liikaa lähtökohtaisesti, ja siinä kohtaa patentinomistajien joustamattomuus huolloissa tulee vastaan kasvattamaan täysin ylimääräisiä kuluja. Onneksi kapitalismi ei tule ikinä vastaamaan palkkaorjiensa tarpeisiin, vaan lopulta kaatuu omaan mahdottomuuteensa ja joko kasvaa sosialismiin tai tappaa meidät kaikki mennessänsä. Kannatan aiempaa, vaikka tuskin elän sitä päivää näkemään. Mutta ehkä kolmas maailmansota?
– Jos ohjetta ei ole, valmistaja on katsonut, että komponentti täytyy vaihtaa kokonaisuutena, ei korjaamalla osaa siitä, hän sanoo.
Traficom tiedottaa että autonvalmistajat määrittelevät tästä lähtien suomen lain tulkinnan liikenteeseen liittyen. Tämähän on kätevää, Trafi voikin potkia omat asiantuntijansa pellolle kun heillä ole mitään virkaa, ChatGPT osaa kyllä välittää VAGin, GMn ja Teslan mahtikäskyt.
Tuossa taannoin omasta autosta hajosi lasinpesurin pumppu. Marmoritiskiltä olisi pitänyt ostaa kokoonpanona pesunestesäiliö pumppuineen ja letkuineen päivineen, hintaa suunnilleen koko auton verran ja toimitusaikaa viikkoja. Kotimaisilta (tai edes eurooppalaisilta) varaosamyyjiltä ei löytynyt vanhan pumpun kyljestä löytyneellä osanumerolla mitään joten tilasin sitten uuden pumpun Kiinasta.
Mutta nyt sitten traficomin tulkinnan mukaan tuo kympin pumpun vaihto tarkoittaa että auto on täysin tieliikenteeseen kelpaamaton ja suorastaan vaarallinen kun uudessa osassa ei ole valmistenumeroita eikä CE-merkintöjä ja vaihtokin on tehty valmistajan ohjeiden vastaisesti. Lasinpesu toki toimii niinkuin pitääkin, myös katsastajan mielestä.
